Putsi jatkuu, nyt takana on vähän vajaa 3kk putsia ja hyvää aikaa. Olen siitä sanoinkuvaamattoman kiitollinen KV:lle ( siis korkeimalle voimalleni) Ei ole tehnyt mieli mennä huoriin eikä selata mainoksia ja mikä tärkeintä on ollut hyvä olla. 

Toisaalta pelottaa, pelottaa se voima mikä addiktiolla on ja se, että se joku kaunis päivä tarraa takinkauluksesta kiinni ja alkaa pyyhkimään minulla lattioita. Ja sivustakatsojana katson miten pilaan ja tuhoan kaiken elämässäni tuolla paskalla. Pelottaa että joudun kertomaan rakkaalleni mitä on käynyt ja satuttamaan ihmisiä joita rakastan.

Vaan ei auta pelätä ja murehtia muuten tulee hulluksi. Pitää vaan olla kiitollinen jokisesta hetkestä ja muistaa että jokaisessa hetkessä voi aina tehdä valinnan, hyvän tai huonon mutta valinnan kuitenkin. Tässä Hyvä Juttu Mindfulnes kerho mielekkäältä asiaan

Hyvää kesää kaikille, olkaa onnellisia ja nauttikaa ja eläkää päivä kerrallaan.