Eilen sitä pieni ihminen sai kokea addiktionsa suuruuden ja voimattomuutensa sen edessä.

Eli siis.... Baari jossa olen kummini kanssa tavannut, aivan tavallinen kahvila. Myyjä tytöllä keltainen T-paita ja syystä tai toisesta nöpöttävät, no tiedätte kyllä mitkä. Tuo, ei siis mitään, mutta niin paljon ja vielä enemmän mielikuvitusta näky sai mielenrauhani järkkymään täysin. En saanut tuota pois päästäni sitten millään. Kuva paloi verkkokalvoille lähes lähtemättömästi ja sotkuisesti järjestäytyneet aivosolut kaivoivat muistojen lokeroista Vaness nimisen Tsekkin maan lahjan suomen urheille uroille. no käteenhän se ilalla meni, ei pystynyt päästämään ajatuksesta millään irti.

Tänään tuo pikkuhiljaa feidaantuu pois, tuloksena tosin piti vaihtaa tapaamispaikkaa, sellaista se on addiktin voimattomuus ja antautuminen.