Edellisen viikon grande retkun jälkeen elo on onneksi ollut helpompaa. Ei ole tullut mentyä mainos sivuille ja muutenkin osannut välttää riskitilanteita paremmin eli sanomalla joihinkin asioihin töissä ei. Lopettamalla harrasteprojektien tekemisen siinä kohtaa kun turhautuminen alkaa nostamaan päätään ( lue. käsi siirtyy housuun ja tekisi mieli vetää käteen kun asiat ei suju...)

Askeltyö ja ohjelman tekokin on sujunut paremmin. No mutta, ei helppoa ole aina: Tänään kaupassa oli taas taas tosi vaikeaa slmät tarttuivat kaikkiin perseisiin kiinni ja mieli karkaili. Kaikkein pahin oli kassa jonossa taakseni tullut nuori nainen joka tuoksui tosi kiimaiselle, siis hielle niinkuin toisten hiki tuoksuu kiimalle. Aivan käsittämättömän levoton olo tuli hänestä.

Eli ei hirveän vahvalla pohjalla sinänsä mennä mutta päivä ja hetki keralla olen onnellinen ja kiitollinen Korkeimalle voimalleni jokaisesta hetkestä jota en tuhlaa pakkomielteiseen ajatteluun ja addiktion kanssa haahuiluun