Se olisi uusi vuosi käsillä. Uuudet haasteet ja mahdollisuudet.

Ei tullut tehtyä lupausi "Lopetan huorissa  käynnin ja pornon katselun" Ei voi luvata kun on addikti.

Päivä ja hetki kerrallaan on mentävä. Toiveen esitin ja kiitollinen olisin KV:lle ( korkeamalle voimalleni) jos se toteutuisi:

"Auto minua pysymään putsina"

Syvässä on tämä addiktiivinen ajattelu juurtunut pääkoppaan, vuodenvaihtumisen jälkeen meni 9min kun aivoihin generoitui ajatus "soitan xxx:lle ja menen tapaamaan sitä" se onneksi siirty taka-alalle ja siitä ajatusesta pääsi irti. Onneksi suurimmasta osasta noita ajatuksia pääse irti ja vain menevät ohi.

Sitten on ne kerrat jolloin tuo ei onnistu kun on paha olla ja alkaa helpottamaan oloaan; ensin tuolla ajatuksella, huoramainoksilla, pornolla, runkaamalla. Joskus tuokin menee ohi yhdellä mekaanisella runkkauksella. Hetken helpotus ja pako tästä hetkestä on saavutettu. Jälkeenpäin sitten vaan vituttaa miksi piti tähänkin mennä.

Kolmas gategoria on se kun tuo edellinen jää päälle. Tulen töistä ja avaan koneen, kuuden tunnin jälkeen huomaan että olen kattonut pornoo ja mainoksia koko illan. runkannut ehkä 3-4 kertaa ja laitellut jo numeron puhelimeen ehkä laittanut viestinkin tai jopa yrittänyt soittaa jollekin maksulliselle, koko aika toivoen ettei se vastaa. Jokaisen runkkukerran jälkeen tulee fiilis ja lupaus että tää oli nyt tässä. Mut paskan marjat meneen 5min niin sama setti jatkuu. Ihan perkeleen raskasta ja kuluttavaa, nähdä miten voimaton on ja sairas kun vaan jatkaa itsetuhoisaa käytöstään. Jatkuvasti sitä tietää että jos tämä jatkuu kohta helvetti repee.

Neljäs erä lähtee sitten kun kolmannen kohdan väsytystaistelua on käyty useampi ilta ehkä viikko tai parikin. sit ei vaan jaksa enään ja käy nostamassa rahan ja menee huoriin. Välillä se raha on nostettu visa tililtä tai otettu viimeisistä ruokarahoista jolla on sitten saanut maksimaalisen häpeän ja vitutuksen aikaan omasta voimattomuudestaan.

Viides ja pahin on se jossa mennännään jonkun ihmeellisen madonreijän läpi nolla tilanteesta neljännen erän loppumetreille, nostetaan raha ja mennään huoriin ilman mitään ennakkovarotusta. Kaikki näennäisesti lähtee jostain kadulla bongatusta perseestä kaikki tämä voi tapahtua minuuteissa, jos ei peräti sekunneissa. Toki tässä kohtaa ollaan oltu pitkään jo metsässä, alitajunta on tehnyt valmistelevaa työtä pitkään, sitä ei vaan ole tullut tietoisuuteen.

Toivottavasti näistä saan pysyä poissa, tehdä oikeat valinnat enkä välttämättä niitä joita ego sanoo.

Hyvää ja putsia vuotta kaikille koittakaa jaksaa

T:AImo Addikti