Havahduin tänään mielenkiintoiseen patterniin itsessäni jota en ole aikaisemmin näin selvästi pystynyt näkemään:

Vastuun ottamisen vaikeus. Kun katsoon taaksepäin elettyä elämään niin monissa eläni asioissa toistuu:

• Imuroin itselleni lisää kaikenlaisia vastuita, juu kyllä minä voin hoitaa.
• Ajaudun / pääsen vastyylliseen asemaan. No nyt sitten on valta ja vastuu päättää asioista.
• Ahdistun kun en pystykään kontroloimaan kaikkia asioita, Tunne jossa kukaan muu ei voi tehdä mitään kun minä vaan pystyn,
• Stressaannun ja en saa mitään aikaan. Loputon prioriteetti listojen selaus mielessä
• Luovun virallisesta asemasta, mutta teen oikeestaan samoja asioita ilman statusta ja ne sujuu ihan kohtuullisesti.

Jotenkin tohon patterniin liittyy määrätynlainen perfektionismi, kaikki pitäisi olla niin tip top ettei vaan tule sanomista. Siihen kun liittyy vielä määrätynlainen epävarmuus omista valinnoista, eli se ettei vaan tee virhettä tai onko tehty valinta varmasti maailman täydellisin alkaa aikamoinen soppa valmis.

Käytänössähän tuo linkkautuu selkeesti luonteenvirheisiini,; Perfektionismi, mielettymäisen tarve,  hylkäämisen pelko.