Tänään pitkästä aikaa pääsee näkemään rakasta. viime kerrasta on aikaa jo viikon verran ja ikävä on. Hieman jännittää kuinka mennee ollaanko niin kuin ei olisi tapahtunut mitään, siis sitä pettämistä jonka olen hänelle kertonut vai ajautuuko keskustelu siihen heti vai mitä. 

Addiktion kanssa on ollut tosi paljon helpompaa tuon tunnustuksen jälkeen, hän rakastaa minua tekojeni paskuudesta huolimatta ja haluaa jatkaa yhdessä oloa vaikka varmaan kaikki järkisyyt sanoo ettei kannattaisi.

Onnellinen ja kiitollinen saan olla kaikesta hyvästä jota kohdalleni on tullut ja mitä osaan jopa nykyään arvostaa.

Eipä olisi vuosi takaperin uskonut että voi henkisesti olla näin paljon parempi olo kiitos SAA:lle siitä