valitsen toipumisen :-)

Paska yö takana, mutta nyt valoisa mieli luettuani 3 askeleen ja hahmotettuani että tämä oma pidemmän aikaa vellonut "jotenkin outo ja paska fiilis" tuntuu johtuvan pelosta, joka kumpuaa murehtimisesta meneekö eläni vain ohi enkä saa elettyä sitä niin kuin haluisin.

Huomaanko 20 vuoden päästä seitsemänkymppisenä että tässä tää nyt oli enkä elänyt sitä niin kuin halusin.

Jotetenkin tuli hyvä fiilis tuon tajuamisesta, ja siitä että ei tarvitse päättää koko loppu elämästä. pitää elää päivä kerrallaan, vieden elämäänsä siihen suuntaan mihun haluaa. Mutta oikeesti päivä kerrallaan :-)