On taas koittanut, ainakin jonkinmoinen. Mieli ei ole vienyt Mainossivuille, kiitos siitä :-)

Runkkaamaan olen sortunut muutaman kerran ja fantasioimaan retkistä, seksistä mitä olen maksullisten kanssa harrastanut. Ei hyvä ollenkaan,. Totuus kuitenkin on jos sitä jatkaa alkaa mieli sitä taas haluamaan ja sitten ollaan takaisin mainoksissa ja siitä sitten hetken päästä oikeesti käymässä jossain.

Tämä aika vuodesta ei muutenkaan ole oiken hedelmällistä toipumisen näkökulmasa.... lämmintä ja vähäpukeisia kauniita naisia joka puolella. Tuntuu kuin jokainen nähty perse ampuisi palan puolustuksesta alas, kaivaisi päähän kuoppaa johon addition on taas helppo asettua asumaan.

Toinen mikä mieltä kiusaa, on epävarmuus nykyisestä suhteesta. Toisaalta rakastan toisaalta en. Se etten ole kokototuutta saattanut kertoa tästä mieltäni kalvavasta sairaudesta kertoa aiheuttaa tuskaa. Naisystäväni ei voi ymmärtää miten paskat seuraukset tällä taudilla oikesti on jos se ei pysy kurissa.. Toisaalta se ettei hän tiedä kaikkea ruokkii addiktin perusolettamus nro ykköstä: "Kukaan ei rakastastaisi minua jos tietäisi oikeasti minkälainen paska olen" 

Tälläistä tänään toivottavasti minulle suodaan tänään putsipäivä, itsehän sitä ei voi päättää pelkästään tukea tekemällä hyviä valintoja....